Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot lapsilla sekä harjoitteluvinkit

Kun lapsi oppii puhumaan, hän on kuullut puhuttua kieltä tuhansia tunteja ennen ensimmäistä ymmärrettävää sanaansa. Kielen kehitys perustuu jatkuvaan altistukseen, mallintamiseen ja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Sama periaate pätee myös puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikointikeinoihin. Silti monesti odotamme, että lapsi alkaa käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja heti tämän saadessaan, vaikka hänellä ei olisi vielä tarvittavaa altistusta ja mallia. Blogissa avaamme puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttöä lapsilla sekä annamme joitakin harjoitteluvinkkejä niiden käyttöön.

MItä ovat puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot?

Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja (AAC eli Augmentative and Alternative Communication) käytetään lasten kanssa silloin, kun puheella kommunikointi on lapselle vaikeaa. Lapsen voi olla vaikeaa käyttää puhuttua kieltä ilmaisukeinonaan tai ymmärtää puhuttua kieltä. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot auttavat lasta omaksumaan puhuttua kieltä ja toisaalta kommunikoimaan sanallisesti. Puhetta tukevia ja korvaavia keinoja (AAC) ovat mm. kuvalliset kommunikointikansiot tai -laitteet, tukiviittomat ja esineet. Puhetta tukevista ja korvaavista kommunikointikeinoista hyötyy mm. lapset, joilla on kehityksellinen kielihäiriö, autismin kirjon häiriö tai muu kehitysvamma, mikä vaikeuttaa puhumista tai puhutun kielen ymmärtämistä. Voit lukea lisää autismin kirjon häiriöstä täältä: https://www.neuroling.fi/2025/04/03/mika-on-autismikirjon-hairio-usein-kysytyt-kysymykset/. Kehityksellisestä kielihäiriöstä voit lukea blogistamme osoitteessa: https://www.neuroling.fi/2025/02/24/tukea-ja-apua-lapsesi-kielelliseen-kehitykseen/. Lisätietoa puhetta tukevista ja korvaavista kommunikointikeinoista saat esimerkiksi Käypä hoito-sivulta: https://www.kaypahoito.fi/nix03190.

Miksi kommunikointikeinojen mallintaminen on tärkeää?

Lapsen perhe ja lähipiiri ovat avainasemassa uuden kommunikointitavan omaksumisessa. Usein kommunikointivälineen käyttäjän vanhemmat ja lähipiiri ovat itse tottuneet puhekieleen, ja myös heidän tulee opetella uudenlainen tapa kommunikoida. Ilman jatkuvaa mallintamista ja käyttöä kommunikoinnin apuväline jää helposti passiiviseksi välineeksi.

Kommunikointikeinojen mallintaminen tarkoittaa, että aikuiset ja muut lähipiirin ihmiset käyttävät kommunikointivälinettä puheen rinnalla, eli antavat mallia kommunikoinnista. Tämä luo lapselle turvallisen ja kannustavan ympäristön, jossa hän voi oppia, että vaihtoehtoinen kommunikointikeino on osa normaalia kommunikointia.

Symbolit – yhteisesti sovittu merkitys

Symbolit ovat tärkeä osa puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja. Ne ovat sovittuja merkkejä, joita käytetään systemaattisesti ilmaisemaan tiettyjä asioita – vaikka yksittäinen symboli ei välttämättä kuvastaisikaan suoraan sen merkitystä. Symbolien käyttö perustuu siihen, että niitä opitaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa: kun osaava kommunikointikumppani mallittaa eli näyttää ja käyttää symboleita arjen tilanteissa, lapsi oppii vähitellen tunnistamaan ja ymmärtämään niiden tarkoituksen. Usein symboleihin liitetään myös teksti, joka auttaa lukutaitoista aikuista tulkitsemaan merkkiä oikein, mutta lapselle, joka ei vielä osaa lukea, aikuisen mallittaminen on keskeistä oppimisen ja ymmärryksen kehittymisen kannalta.

Vinkkejä puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen harjoitteluun

1. Mallinna ilman odotuksia – Käytä puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja lapsen läsnä ollessa ilman, että odotat hänen vastaavan heti. Näin luot hänelle mahdollisuuden oppia ilman paineita.
2. Hyödynnä arjen tilanteet – puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot eivät ole vain terapiatilanteisiin kuuluvia välineitä. Käytä niitä kotona, päiväkodissa, kaupassa ja leikeissä – kaikissa tilanteissa, joissa muutenkin kommunikoidaan.
3. Käytä puheen rinnalla – Älä korvaa puhetta vaihtoehtoisilla kommunikointikeinoilla, vaan käytä niitä yhdessä. Tämä tukee lapsen ymmärrystä ja antaa enemmän mahdollisuuksia oppimiseen. Tutkimukset osoittavat, että puhetta tukevien keinojen käyttö auttaa lasta omaksumaan myös puhuttua kieltä.
4. Pysy johdonmukaisena – Minkä tahansa kommunikointikeinon oppiminen vaatii aikaa. Jatkuva ja toistuva altistus auttaa lasta ymmärtämään ja omaksumaan myös vaihtoehtoisen kommunikointikeinon osaksi arkeaan.
5. Osallista koko lähipiiri – Sisarukset, isovanhemmat, opettajat ja kaverit voivat kaikki käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja ja mallintaa niiden käyttöä. Mitä useammin lapsi näkee vaihtoehtoisen kommunikointikeinon käytössä, sitä helpommin hän alkaa käyttää sitä itse.
6. Tee siitä hauskaa! – Käytä puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja leikeissä, lauluissa ja peleissä. Hauskat ja innostavat tilanteet motivoivat lasta oppimaan.
7. Älä pelkää epäonnistumista! – Alkuun uuden vaihtoehtoisen kommunikointikeinon käyttäminen on hidasta ja symbolit ovat hukassa. Se ei kuitenkaan haittaa ja muista, että sujuvuus tulee ajan myötä.
   

Pitkäjänteisyys tuo tuloksia

Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen omaksuminen vaatii aikaa ja johdonmukaista harjoittelua, mutta niiden avulla jokaisella lapsella on mahdollisuus ilmaista itseään ja osallistua täysipainoisesti ympäröivään maailmaan. Kuten puheen oppimisessa, myös kommunikointikeinojen käyttöön tarvitaan paljon altistusta ja toistoja ennen kuin lapsi alkaa käyttää niitä itsenäisesti.

Kun vanhemmat, ammattilaiset ja lapsen koko lähipiiri sitoutuvat tukemaan kommunikointikeinojen käyttöä arjessa, kommunikoinnista voi tulla sujuvaa ja luontevaa. Jokainen lapsi ansaitsee mahdollisuuden tulla kuulluksi – riippumatta siitä, millä keinolla hän viestii.

Lähteet:

• Baker ym. (2013). Support for AAC Use in Preschool, and Growth in Language Skills, for Young Children with Developmental Disabilities. Augmentative and Alternative Communication, Volume 29.
• Binger & Light (2007). The effect of aided AAC modeling on the expression of multi-symbol messages by preschoolers who use AAC. Augmentative and Alternative Communication, Volume 23.
• Korsten, J. (2011). QIAT Listserv, April 4, 2011.
• Millar ym. (2006). The Impact of Augmentative and Alternative Communication Intervention on the Speech Production of Individuals With Developmental Disabilities: A Research Review. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, Volume 49.
• Pope ym. (2024). The Effect of Naturalistic Developmental Behavioral Interventions and Aided AAC on the Language Development of Children on the Autism Spectrum with Minimal Speech: A Systematic Review and Meta‑analysis. Journal of Autism and Developmental Disorders, Volume 55.
• Wandin ym. (2023). A Scoping Review of Aided AAC Modeling for Individuals With Developmental Disabilities and Emergent Communication. Current Developmental Disorders Reports, Volume 10.
• Zangari, C. (2016). Moving Beyond a Common Roadblock to Successful AAC Implementation. Closing The Gap.